Miten onnistuu metsänomistus elinkeinona Lapissa?
Sodankylän Kelujärven kylässä asuva Kauko Norberg aloitti yhteistyön Keiteleen kanssa kun Keitele Forest aloitti toimintansa Lapissa, ja ensimmäiset tukkikaupat solmittiin vuonna 2016. Asiakassuhteen luomista vauhditti omalta osaltaan entuudestaan tuttu ostomies.
Kauko Norberg on investoinut viimeisten kymmenen vuoden aikana lisää metsätalouteen ja kaupankäyntiin, jolloin myös eräkoot ovat kasvaneet jo suhteellisen mittaviksi.
-Kun tässä on otettu jonkin verran riskiä, haluan pelata varman päälle ja toimia varman yhteistyökumppanin kanssa – että asiat menevät niin kuin on sovittu. Ja pakko myöntää, että Keitele Forest pärjää hinnassakin ihan mukavasti, Kauko Norberg hymähtää.
Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hänen mukaansa hyviä, on tehty mitä on sovittu.
-Hakkuujälki, jota seuraan hyvinkin tarkasti on ollut kelvollista, Norberg lisää.
-Kun kauppa tehdään, niin useimmiten se sisältää sekä saha- että kuitupuuta. Kuusitukkia tulee Norbergin kertoman mukaan noilla leveysasteilla vain marginaalieriä. Koivuakin tulee harvemmin, ja se saattaa jäädä jopa omaan käyttöön.
Raivaussaha ja laskukone
-Olen koko ikäni ollut metsän kanssa tekemisissä. Kokemusta on metsurina ja konemiehenä sekä jalostuspuolella niin kuivaamohoitajana kuin sahatavaran laatu- ja lujuusluokittelijana. Eli tiedän, minkä näköinen se puu on sisältäkin ja minkä näköinen on hyvä tukki.
Aikoinaan on tullut tehtyä paljonkin mottisaha- ja raivaustöitä.
-Motohan ne nykyään tekee, ja minä hoidan raivaussahatyöt yms. Olenkin sanonut, että kaksi tärkeintä konetta tässä hommassa ovat raivaussaha ja laskukone. Kauko Norberg naurahtaa.
Elinkeino muiden joukossa
Metsänomistaja, joka itse hoitaa metsäänsä ja saa siitä elantonsa on Norbergin mielestä varteenotettava elinkeino metsäisessä Suomessa.
-Mitä nuorempana saa metsää haltuunsa ja kannattavalla hinnalla, on mahdollisuus elää ja olla täällä. Riittää vaikka ei omia koneitakaan laittaisi peliin.
Oman metsätilansa kohtalosta Kauko Norberg ei ole huolissaan, kyllä jatkajia kuulemma varmasti löytyy. Tärkeintä on, että on kiinnostunut ja innostunut metsäasioista laajasti.
-Ei se ole ongelmallinen asia ainakaan metsän kannalta, ei puu tiedä kuka sen omistaa.
Norberg kertoon olleensa nuorempana innokas metsästäjä ja kalastaja. Viime vuosina hän on harrastanut kalakannan hoitoa läheisellä järvellä. Vapaa-aika kuluu pitkälti lukemisen parissa.
-Lisäksi meillä on pieni porotarha tuossa pihapiirissä. Vaimollani Irmelillä on pieni porokarja, ja kun porot ovat talvikauden tarhassa, ruokin ja huolehdin niistä.
Pirstoutuminen uhkana
Päätöksentekijöiltä Kauko Norberg toivoisi parannuksia kahteen asiaan. Juhlapuheissa muistetaan aina sanoa, että alan rakennetta pitäisi parantaa eli tilojen kokoa kasvattaa ja saada sillä suuruuden ekonomiaa. Metsätilojen pirstoutuminenhan on nähty uhkana metsätaloudessa. Kaupankäynnissä käytettävä metsävähennys on Norbergin mukaan sinänsä hyvä asia.
-Mutta rajoitus, jonka mukaan metsävähennystä saa käyttää vain niiden tilojen myyntituottoihin, jotka on hankittu vuoden 1993 jälkeen, vaikeuttaa metsätilakauppojen tekemistä ja optimaalista hakkuusuunnittelua.
Toinen miehen mieltä kaihertava asia on varainsiirtovero, jota ei tarvitse maksaa esimerkiksi osakekaupoissa, mutta metsäkaupoissa kylläkin.
Kauko Norberg on harjoittanut yhteistyötä Keiteleen kanssa siitä asti kun Keitele Forest aloitti toimintansa Lapissa.
Varsinkin Etelä-Suomessa, jossa tilat ovat kalliita helpottaisi taimikkopalstan ostoa naapurilta, jos voisi rahoittaa oston myymällä olevasta metsästään puuta. Tämä ei kuitenkaan onnistu nykyisen metsävähennyksen rajoituksilla, Kauko Norberg toteaa.