Keiteleen kuivaamo.

Miltä näyttää puukaupan syksy 2021?

Sahatavaran ja puutuotteiden kulutus on maailmalla palannut vuoden 2018 tasolle, ja ovat hinnat nousseet laskusuhdanteen päättymisen jälkeen monilla markkinoilla reilusti. Vaikka koronavirusta ei ole vielä voitettu, antaa rokoteohjelman edistyminen toivoa yhteiskuntamme asteittaisesta avaamisesta ja talouden elpymisestä. Maailmalla koronatilanne kuitenkin näyttää vielä paikoitellen synkältä, ja Afrikan sekä Aasian kehittyvien talouksien vaikeudet saattavat tuoda tummia pilviä taivaalle.

Pohjois-Amerikassa kakkosnelosen hinta on kivunnut ennätyskorkealle ja asuntomarkkina on ylikuumentunut. Mistä oikeasti on kysymys? Yhdysvaltojen asuntokupla puhkesi finanssikriisin yhteydessä 2007, ja asuntoluottopankkijärjestelmä romahti. Asuntojen uudistuotanto lamaantui yli kymmeneksi vuodeksi alle 700 000 asuntoon/vuosi. Samaan aikaan kuitenkin USA:n väkiluku jatkoi kasvuaan korkeahkon syntyvyyden ja maahanmuuton seurauksena. Joka vuosi jäi rakentamatta 300 000–500 000 asuntoa. Kanada on merkittävin sahatavaran viejä Yhdysvaltoihin. Huippuvuosina lankkua ja lautaa vietiin maailman suurimmalle havusahatavaramarkkinalle lähes 45 miljoonaa kuutiometriä. Se on neljä kertaa enemmän kuin koko Suomen vuosittainen sahatavaran tuotanto. USA:n pitkän ja sitkeän rakentamislaman seurauksena moni sahalaitos meni konkurssiin tai lakkautettiin, kun hinnat olivat kellarissa ja kysyntää ei ollut. Ja Yhdysvalloissa jäi 4–5 miljoonaa asuntoa rakentamatta. Samaan aikaan Kanadan länsirannikolla kuoli satoja tuhansia hehtaareita metsää pystyyn mäntypistiäisen levitessä metsien monokulttuurin antaman mahdollisuuden takia. Hakkuumahdollisuudet pienentyivät pysyvästi.

Suomi on logistiikan näkökulmasta saari, joka sijaitsee peränurkassa Itämeren pohjukassa. Kuljetuskustannukset ovat erittäin merkittävässä roolissa, kun kilpailemme maailman markkinoilla. Olemme osallistuneet maailman pelastustalkoisiin nostamalla fossiilisten polttoaineiden verotusta ennätyskorkealle ja pakottamalla laivanvarustamot joko vähärikkisen polttoaineen käyttöön tai asentamaan pesurit laivoihin Itämeren alueella. Kun kuljetuskapasiteetti on tiukoilla, maksavat reuna-alueet aina lisähintaa suhteessa perustasoihin. Vaikka sahatavaran hinnat ovat nousseet pohjalukemista, ovat myös toimituskustannukset kohonneet rajusti. Vuosi sitten merikontti USA:han maksoi noin 2 000 dollaria, tällä hetkellä konttipulan seurauksena sama kontti maksaa 7 000 dollaria. Toimitettavalle sahatavarakuutiolle lisähinta on ”vaatimattomat” 100 dollaria/kuutiometri. Kaikki tämä vaikuttaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn.

Tukin hinta on seurannut nousevia sahatavaran hintoja, ja puun hinta on Suomessa noussut 15–20 %. Edellisen, vuoden 2018 pienen kysyntäpiikin aikaiset hintatasot on saavutettu, ja hinta onkin varsin hyvällä tasolla metsänomistajan näkökulmasta. Metsätalouden kannattavuus on hyvä, ja näkymät ovat valoisat. Ympäristöystävällisen puun menekki kasvaa myös julkisen rakentamisen puolella, ja rakentamisen järjestelmät kehittyvät koko ajan paremmiksi. Puu on jo nyt aito vaihtoehto teräkselle ja betonille.

Usein väitetään, että tukin hinta on se tärkein puun myyntiin vaikuttava tekijä. Kuitenkin Suomessa kuitupuuta hakataan selvästi enemmän vuosittain kuin tukkia. Yksi euro kuitupuun hinnassa tarkoittaa metsänomistajille yli 40 miljoonaa euroa lisätuloa, kun taas tukkieuro tuo pottiin 25 miljoonaa euroa. Olisiko kuitenkin niin, että kuitupuun hinta on yhtä merkittävä metsätalouden kannattavuustekijä kuin se kuuluisa tukin hinta? Markkinasellun hinta on tuplaantunut alle puolessa vuodessa, mutta kuitupuun hinnassa se ei ole juurikaan näkynyt. Kotimaasta hakattava sellun raaka-aine on kansainvälisesti erittäin edullista ja merkittävästi halvempaa kuin tuontipuu. Toiveissa olisi sellun hinnannousun näkyminen myös kuitupuun hintatasossa.

Sahatavaran ja puutuotteiden markkinanäkymät ovat positiiviset. Kannattaa kuitenkin muistaa vanha viisaus sahatavaramarkkinoista: seitsemää hyvää kuukautta seuraa seitsemän laihaa vuotta. Tällä hetkellä hyvä kysyntä ja hintataso voi muuttua nopeastikin, kun sahalaitokset ympäri maailman työntävät tavaraa terät punaisina markkinoille. Varastot alkavat pikkuhiljaa täyttyä ja markkinakäänne tulee syklisellä toimialalla varmuudella jossain vaiheessa. Jo yhden prosentin ylitarjonta, kolme miljoonaa kuutiometriä sysää markkinahinnat laskuun globaalisti ja siinä vaiheessa kysyntä häviäisi totaalisesti. Kukaan ei halua istua ylikalliin lankkukasan päällä voimakkaasti laskevassa ylitarjontatilanteessa.

Nyt on oikea aika toimia ja myydä tukkivaltaisia leimikoita. Hintataso on kohdallaan, korjuuajat ovat lyhyitä ja puukaupparahat kotiutuvat nopeasti metsänomistajan tilille. Syksy näyttää hyvältä, mutta vuosi 2022 on vielä täydellisen usvan peitossa.

Matti Kylävainio
Johtaja, liiketoimintajohtaja – sahateollisuus