Metsätalousyrittäjä laittaa palstat kuntoon ja tuottamaan

Kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila ostaa metsäpalstoja, hoitaa ne kuntoon ja myy puuta ammattimaisesti niin sellutehtaille kuin sahoille. Toiminta on kannattavaa, kun mahdollisimman paljon töistä tekee itse. Lankilan puukaupat ovat onnistuneet hyvin muun muassa Keitele Forestin kanssa.

Timo Lankila on päätoiminen metsätalousyrittäjä, joka on kahdeksan vuoden ajan pyörittänyt elinkeinoaan omalla henkilönimellään. Hän omistaa metsää noin 1 200 hehtaaria Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Toiminnan liikevaihto on noin 500 000 euroa. 

Lankilan isovanhemmilla oli maatila, jossa pääsi näkemään ja tekemään niin heinä- kuin metsätöitäkin pikkupojasta lähtien.

– Isällä oli yrittäjätaustaa, kipinää metsätöihin ja metsässä liikkumiseen, joten sieltä se varmaan minunkin innostukseni alaan tulee, Lankila aprikoi.

Lankilalla on niin kasvatusmetsää kuin taimikoitakin eli eri kasvuvaiheessaan olevia palstoja, kuten ammatikseen tätä työtä tekevällä pitääkin olla.

– Perintömetsää minulla ei ole ollut. Ensimmäisen palstan ostin vuonna 1986 ja pyrin ostoon vuosittain. Kohteeni ovat lähinnä hyväpohjaisia metsäpalstoja, jotka ovat hyviä kasvatusmetsiä, mutta jotka ovat ehkä jääneet viime aikoina vähemmälle hoidolle.

Metsätalousyrittäjien verotus kiristynyt

– Ammattimaiseen metsätilayrittämiseen liittyy meillä Suomessa vähemmän suotuisia verotussäädöksiä. Veroja pitää kaikkien maksaa, se on selvä. Kuitenkin meidän alallamme verotus on kiristynyt viime aikoina melkoisesti.

Kun metsä- ja puuteollisuus ovat kuitenkin edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vientialoista, Lankila toivoo myös metsätalousyrittäjän toimintaedellytysten turvaamista. Ammattimaiset metsätalousyrittäjät myyvät puuta puunjalostusteollisuuden tarpeisiin tasaisesti, mikä osaltaan helpottaa yritysten puunhankintaa.

Viimeaikaisten keskustelujen perusteella EU:n ymmärrys suomalaisesta metsätaloudesta ja metsänhoidosta näyttää Lankilan mukaan melko heikolta. Suomalaisittain nähtynä hyvin hoidettu metsä on uusiutuva luonnonvara ja se näkökulma pitäisi saada paremmin esille myös muualla.

Harvennus ja lannoitusturvaa metsän kasvun

Metsänhoitoon kannattaa kaikkien metsänomistajien panostaa. Taimikoiden hoito pitää olla aktiivista, ja lannoitusta kannattaa käyttää ainakin vähäravinteisessa maastossa.

– Pohjanmaalla hyväkasvuisia metsäpohjia on melko vähän. Lisäksi monien metsäpalstojen hoito on saattanut jäädä tekemättä. Töitä se teettää aika lailla, että hankittu metsä saadaan hyvälle kasvutasolle.

Lankila lannoittaa metsää kahden vuoden aikana aina noin 150 hehtaarin verran. Lankilan mukaan ainakin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lannoitus maksaa itsensä takaisin nopeamman ja tasaisemman puunkasvun kautta.

Lankilan oma harvennusyritys Pohjanmaan Metsätiimi Oy tekee kevyehköllä kalustolla lähinnä ensiharvennuksia pääasiassa Lankilan omissa metsissä. Lankilan ja toisen yrittäjän lisäksi yritys työllistää yhden palkatun työntekijän.

– Kaiken kaikkiaan hoidamme itse perheen voimin kaikki metsäpalstamme eli myös vaimoni Hanna on mukana yritystoiminnassa ja kaksi vanhinta poikaamme ovat olleet mukana metsätöissä. Teemme esimerkiksi istutukset, taimikoiden hoidot ja ensiharvennukset eli niin paljon kuin mahdollista itse. Jos laskee, että kaikki tuo teetettäisiin ulkopuolisilla työntekijöillä, tilipussimme jäisi melko ohueksi, Lankila huomauttaa.

Lankilan tavanomainen työpäivä matkoineen on hyvinkin 12 tuntia. Hän myöntää, että työ metsäkoneen ohjaimissa tuntuu välillä melko yksitoikkoiselta ja yksinäiseltäkin, mutta toisaalta hän on aina viihtynyt metsässä ja saa työympäristöstään lisävirtaa. Ja oman käden jäljen näkee metsässä konkreettisesti.

Hyvä tukkisaanto näkyy tilipussissa

Lankila harventaa metsistään omana työnään kuitu- ja energiapuun ja myy ne hankintakaupalla ostajille. Tukkileimikot hän myy pystykaupalla useammalle ostajalle, useimmiten yksityisille sahoille.

Lankilan mukaan ainakin Pohjanmaan alueella tehokkaimmat ja parhaimmat menetelmät ammattimaisessa metsänkasvatuksessa ovat harvennus- ja päätehakkuu.

– Keitele Forestin kanssa olen ollut erittäin tyytyväinen yhtiön käyttämään monipuoliseen ja puun myyjän kannalta edulliseen katkontaan, jolla tukkipuu saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Keiteleen hakkuiden jäljiltä kuitupuukasa muistuttaa usein ensiharvennuskuitua.

Myös yhtiön palveluksessa olevat metsäkoneurakoitsijat ja heidän kuljettajansa ovat ammattimiehiä, eikä korjuujäljestä ole koskaan ollut mitään huomautettavaa, Lankila kiittelee.

– Olen tehnyt paljon tukkikauppaa itsenäisten sahojen kanssa ja kokemukseni siitä ovat hyvät. Tukkipuu saadaan niiden kanssa hyvin talteen ja hinnastakin on aina päästy sopimukseen. Puun myyjä toivoo tietysti aina korkeaa hintaa ja vastaavasti ostajalla on omat kriteerinsä.

Lankila korostaa itsenäisten sahojen merkitystä maakuntien metsänomistajien kannalta. Sahat tuovat maakuntiin rahaa ja esimerkiksi Keitele Forestin Alajärven sahan isot investoinnit ja kasvava tukkipuun tarve ovat olleet erinomainen piristys metsänomistajien toiminnalle.

Keitele Forest on tehnyt säännöllistä puukauppaa Timo Lankilan kanssa jo useamman vuoden. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti.

– Timo on hyvä asiakkaamme ja hän tietää, mitä metsistään katkoo. Hän ymmärtää puunkorjuun haasteet ja vaatimukset. Lisäksi hänellä on laaja ja syvällinen osaaminen metsänhoidosta ja kasvatuksesta. Se perustuu hänen omiin kokemuksiinsa ja aktiiviseen toimintaansa alan järjestöissä ja yhdistyksissä kertoo Keitele Forestin hankintaesimies.

 

 

Tietoja ja yhteyksiä järjestötoiminnan kautta

Metsätalousyrittäjänkin on varsinaisen työnsä lisäksi tehtävä myös hallinnollisia töitä. Myös osallistuminen oman alan yhdistysten toimintaan ja koulutustilaisuuksiin kuuluu yrittäjän ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen.

Timo Lankila on jäsenenä monissa metsäalan järjestöissä ja yhdistyksissä. Hänen mukaansa aktiivinen osallistuminen vaatii jonkin verran vaivaa, mutta sitä kautta saa oman päivittäisen työnsä tueksi paljon alan uutta tietoa ja hyviä kontakteja. Myös vaikuttaminen alan asioihin ja päätöksentekoon on peruste olla järjestötoiminnassa mukana.

– Kun olen kaikki työpäivät pääasiassa yksin metsässä, on mukava tulla ”ihmisten ilmoille” ja hoitaa myös sosiaalisia suhteita tapaamalla muita alan toimijoita, Lankila naurahtaa.

————–

metsätalousyrittäjä Timo Lankila

  • 49-vuotias
  • metsätalousteknikko
  • kotipaikka Kokkola
  • työssä aiemmin mm. metsurina ja kolmivuorotyössä prosessiteollisuudessa
  • metsätalousyrittäjänä vuodesta 2012
  • omistaa metsää noin 1 200 hehtaaria
  • lukuisia luottamustoimia metsäalan yhdistyksissä
  • harrastukset: perheen kanssa sählyä ja muuta liikuntaa
  • vaimo ja neljä poikaa