Vastavirtaan, mutta harkiten – Keitele Group rakentaa tulevaisuuden sahaa Keiteleellä
Suomalaisessa mekaanisessa metsäteollisuudessa on viime vuosina nähty mittavia investointeja, joista osa on ajoittunut voimakkaan kustannusinflaation aikaan. Investointikustannusten karkaaminen saattaa jättää pitkän varjon tulevien vuosikymmenten kannattavuuden ylle. Keitele Groupissa päätettiin valita toinen tie: investoidaan, mutta antisyklisesti ja olemassa olevaa tehdasinfraa hyödyntäen.
Olemassa oleva infra hyötykäyttöön
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Keitele Group -konserni on toteuttanut useita merkittäviä investointi- ja kehityshankkeita. Kemijärven tehtaalle rakennettiin mekaanisen puunjalostuksen keskittymä ja Alajärven tuotantolaitosta on päivitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Kokonaisinvestointien arvo lähentelee 200 miljoonaa euroa.
Parhaillaan yhtiöllä on käynnissä mittava investointiohjelma Keiteleen tehdasalueelle. Kokonaisuus ei lähtenyt liikkeelle tyhjältä pöydältä, sillä tehtaalla oli jo käytössä aikaisemmin 2020-luvulla investoituja tuotantokokonaisuuden osia: tukkilajittelu, sahauskapasiteetti ja lämmöntuotanto. Näissä oli osin myös hyödyntämätöntä potentiaalia.
Ratkaisevaa oli pullonkaulojen tunnistaminen. Sahatavaran kuivaus, kuivalajittelu, tehdaslogistiikka ja varastointi eivät enää vastanneet kasvaneen tuotannon tarpeita. Kun nämä kehityskohteet oli tunnistettu, alkoi investointikokonaisuus hahmottua.
”Kyse oli optimoivasta investoinnista. Hyödynnettiin se, mikä jo oli olemassa, ja kohdennettiin panostukset niihin vaiheisiin, jotka rajoittivat kokonaisuuden suorituskykyä”, kuvaa Keitele Wood Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio.
Ajoitus osui kohdalleen
Yhteensä 40 miljoonan euron investoinnin kustannusrakenne ei vaaranna yhtiön tulevaisuuden liikkumavaraa.
”Halusimme välttää tilanteen, jossa kiinteät kulut, poistot ja korkokustannukset karkaisivat käsistä ja alkaisivat rasittaa tuloksentekokykyä pitkälle tulevaisuuteen.”
Olennaisessa roolissa oli ajoitus, joka osoittautui erinomaisen osuvaksi. Koronapandemiaa seuranneen inflaatiopiikin jälkeen yleinen taloussuhdanne kääntyi, ja niin rakentamisen kuin sahatavaran kysyntä heikkeni globaalisti. Markkinoilta katosi kysyntää, joka vastaa moninkertaisesti Suomen havusahatavaran vuosituotantoa.
Heikentynyt suhdanne loi investoijalle mahdollisuuden. Toimitusketjuissa oli kapasiteettia, laitevalmistajien kanssa päästiin neuvottelemaan ja kokonaisuuksia voitiin tarkastella rauhassa. Vaihtoehdoista valittiin eri osa-alueiden parhaat toimijat ja teknologiat.
”Kun kysyntä on heikkoa, investointi ei aiheuta meille tuotannonmenetyksiä. Samalla valmistaudutaan tulevaan. Kun suhdanne kääntyy, kapasiteetti ja prosessit ovat valmiina täysimääräiseen käyttöön.”
Sahatavaran kuivalajittelu- ja paketointilaitos
Keiteleen investointiohjelman näkyvin osa on uusi kuivalajittelu- ja paketointilaitos. Laitos vastaa sahatavaran viimeistelyvaiheista: kuivauksen jälkeen tapahtuvasta laadutuksesta, mittauksesta ja katkaisusta asiakaspituuksiin sekä paketoinnista ja suojauksesta asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Konenäkö, automaatio ja robotiikka ovat vahvasti läsnä uuden laitoksen koneistossa. Kylävainio nostaa esimerkkinä käärintäautomaatin: aiemmin valmis sahatavara on huputettu käsin, mutta nyt työ hoituu koneen automatisoimana.
”Työ kuivalajittelu- ja paketointilaitoksessa on enemmän prosessin valvontaa kuin fyysistä kuormitusta. Se sopii lähes kaikenikäisille ja kaikenlaisille tekijöille, vaikuttaen siten myös työnantajamielikuvaan.”
Uusi laitos on elokuun 2026 lopulla 90 prosentin kapasiteetissa. Viimeinen kymmenen prosenttia on tarkoitus kiriä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Investoinnin myötä Keiteleen saha pystyy tuottamaan noin 600 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa ja käyttää lähes 1,35 miljoonaa kuutiometriä tukkipuuta, mikä nostaa sen Suomen suurimpien sahojen joukkoon.
Aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat metsään asti
Investoinnin hyödyt eivät jää tehdasalueen sisälle. Kylävainio arvioi alueellisesti tukkipuun määrän kasvavan 300 000–400 000 kuutiometrillä vuodessa, mikä tarkoittaa hakkuumäärien kasvua enimmillään 700 000 kuutiometrillä vuosittain. Metsänomistajille tämä merkitsee arviolta 30–40 miljoonan euron lisäystä vuosittaisiin kantorahatuloihin.
Lisäksi korjuu- ja kuljetusurakoinnin kautta aluetalouteen syntyy vielä 10–15 miljoonan euron lisävaikutus. Kokonaisuus on merkittävä koko maakunnalle.
Kuivalajittelu- ja paketointilaitoksen tuotannollinen koekäyttö puulla aloitettiin helmikuussa 2026
Valmiina seuraavaan nousuun
Kylävainio kuvaa investoimista ennen kaikkea valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi. Hänen mukaansa käynnissä oleva kokonaisuus tuo yhtiölle kykyä sopeutua markkinamuutoksiin ja vahvistaa kykyä toimia nopeasyklisillä markkinoilla, joissa kysyntä ja tarjonta voivat muuttua nopeasti.
”Kun kysyntä heikkenee, ylitarjonta painaa hintoja ja haastaa koko toimialaa. Siksi juuri sopeutumiskyky on keskeistä. Meidän kaikkien pitäisi oppia reagoimaan kysynnän vaihteluihin – skaalaamaan toimintaa ylös ja alaspäin tilanteen mukaan.”
Kun investointiohjelma valmistuu kokonaisuudessaan, Keiteleen tehdas edustaa Kylävainion mukaan teknologialtaan ja tuottavuudeltaan alan kärkeä. Seuraavaksi katse on jo tulevissa päätöksissä, jotka koskevat sahatavaran kuivausta ja tehdaslogistiikkaa sekä piensahalinjan sahansyöttöä ja kuorintaa.
”Kesällä 2027 toteutuvat seuraavat kone- ja laiteinvestoinnit, jotka täydentävät tuotantokapasiteetin noston. Voi sanoa, että silloin meillä on Keitele 2.0: kaikki keskeiset laitokset ovat ajanmukaisia, eikä investointivelkaa ole kertynyt tulevien vuosien rasitteeksi.”
Rakentamista mittatarkkuudella ja yhteistyöllä
Keitele Groupin kiinteistöpäällikkö Juho Nuutinen vaikuttaa investointiohjelman rakennushankkeissa tiiviisti. Hänen mukaansa uuden kuivalajittelu- ja paketointilaitoksen rakentaminen käynnistyi elokuussa 2024 tehdasalueen valmistelutöillä. Rakennusten purku, kunnallistekniikan siirrot ja laajat maanrakennustyöt loivat perustan uudelle laitokselle, jonka varsinaiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2024. Hanke eteni vaiheittain kone- ja rakennussuunnittelun kulkiessa rinnakkain, ja uusi halli valmistui maaliskuun alussa 2026.
” Yksittäisenä hetkenä mieleen on jäänyt travesioyhteyden puhkaiseminen aikaisempaan paketointihalliin. Vaikka tiedossa oli, että mitat ja korot täsmäävät, oli ilo nähdä mittatarkkuus, kun vanha seinä purettiin”, Nuutinen kertoo.
Rakentamisen ohella toteutettiin useita muita kokonaisuuksia, kuten katosalueita, maanrakennustöitä ja majoitus- sekä toimistokäyttöön tarkoitettu rakennus. Kaikkiaan hankkeet ulottuivat yli kuuden hehtaarin alueelle ja vuoden 2025 aikana rakennettiin yli 15 500 rakennusneliömetriä.
Nuutisen mukaan rakentamisen mittakaavaa kuvaa myös työmaiden laajuus: hankkeissa työskenteli kymmeniä urakoitsijoita ja satoja työntekijöitä, ja työmaille perehdytettiin yhteensä noin 300 henkilöä. Tuotanto jatkui keskeytyksettä koko rakentamisen ajan. Kokonaisuus edellytti tiivistä yhteistyötä, joustavuutta ja yhteistä ymmärrystä niin tehtaan henkilöstöltä kuin urakoitsijoilta.
Läpiajettavien varastokatosten liimapuissa käytettiin itse sahattua sahatavaraa yhteensä 550m3