Taimikon perkaus turvaa metsän arvon
Hyvin kasvava ja arvokas metsä ei synny sattumalta. Taimikon perkaus on oleellisen tärkeä, mutta usein helposti unohtuva metsänhoidollinen työvaihe. Parhaimmillaan taimikon perkauksella metsänomistaja varmistaa uudistamiseen tehdyn investoinnin ja ohjaa metsän kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kaikki alkaa onnistuneesta uudistamisesta
Taimikon perkaus nojaa hyvin tehtyyn metsän uudistamiseen ja maanmuokkaukseen. Ilman aktiivista metsänviljelyä metsä uusiutuu luontaisen sukkession kautta, mikä Suomessa tarkoittaa suurelta osin lehtipuuvaltaista kehitystä.
”Havupuuvaltaiseen, tukkipuuta tuottavaan metsään pääsy voi kestää luontaisesti uudistamalla vuosikymmeniä”, kertoo Keitele Groupin metsäpäällikkönä vaikuttava Ilpo Pentinpuro.
Kun uudistaminen tehdään tavoitteellisesti – esimerkiksi istuttamalla tai kylvämällä jalostettua siementä – saadaan aikaan taimikko, joka kasvaa haluttua ja taloudellisesti arvokkainta puulajia. Uudistaminen on metsänomistajalle merkittävä investointi: kustannukset ovat istuttamalla noin 1200–1500 ja kylvämällä noin 700 euroa hehtaarilta.
Perkaus varmistaa, ettei investointi valu hukkaan
Ilman varhaista hoitoa lehtipuuvesakko valtaa alaa nopeasti.
”Tuloksena ei ole hallittu sekametsä, vaan ennemmin lehtipuuvaltainen risukko, jossa arvokkaat, kasvatettavat taimet jäävät alakynteen”, avaa Pentinpuro.
Taimikon perkaus onkin taimikonhoidon tärkein yksittäinen työlaji. Pentinpuro muistuttaa, että jos metsänomistaja tekee vain yhden hoitotoimenpiteen uudistamisen jälkeen, sen tulisi olla perkaus. Työssä poistetaan raivaussahalla niittämällä kasvatettavien taimien kasvua haittaava vesakko ja varmistetaan, että valitut puut pääsevät jatkamaan kasvuaan ilman kilpailua valosta ja kasvualasta.
Perkauksen tarve korostuu erityisesti Etelä- ja Väli-Suomessa. Pohjoisessa porojen laidunnus voi hillitä vesakkoa, mutta kylvötuppaita on sielläkin harvennettava ajoissa.
Oikea ajoitus ratkaisee
Pentinpuro on myös itse metsänomistaja, ja hänen mukaansa perkauksen ajankohta on helppo määrittää:
”Yleensä 4–6 vuotta uudistamisesta on sopiva hetki, ja ajankohdan voi merkitä kalenteriin jo uudistamisvaiheessa. Jalostetut taimet lähtevät kasvuun nopeasti, ja viiden vuoden iässä taimikko voi olla jo yli metrin korkuinen.”
Perkauksen teon paras ajankohta on keskikesällä, jolloin vesominen on vähäisempää, mutta myös kevät ja syksy sopivat, kun näkyvyys on hyvä. Moni metsänomistaja tunnistaa ilmiön, jossa taimi ottaa perkauksen jälkeen jopa puolen metrin “kasvuhypyn”. Tämän Pentinpuro on huomannut myös omassa metsässään:
”Työn tulos näkyy konkreettisesti: tasainen, elinvoimainen ja silmää miellyttävä taimikko.”
Perkauksen hyödyt eivät rajoitu kasvuun. Kun taimi saa valoa ja tilaa, se järeytyy nopeammin. Tämä parantaa sen kestävyyttä lumi- ja tuulituhoja vastaan. Hoitamattomassa taimikossa juuristo jää usein heikoksi, mikä lisää vaurioiden riskiä.
Lisäksi hirvituhot vähenevät hoidetussa taimessa. Pentinpuron kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan hirvi suosii syönnissään varjostettuja ja lehtipuiden lomassa kasvavia mäntyjä. Kun mäntytaimikko on perattu ja kasvuolosuhteet ovat hyvät, hirven kiinnostus vähenee – osin myös siksi, että valoisissa oloissa syntyy enemmän makua karttavia yhdisteitä neulasiin.
Yleisin virhe on mennä perkaamaan liian myöhään. Lehtipuuvesakko voi kasvaa lähes metrin vuodessa, ja kun se on selvästi yli kasvatettavien puiden mittaista, työ vaikeutuu merkittävästi. Tiheässä kasvustossa taimia on vaikea nähdä, ja riski niiden vahingoittamiseksi kasvaa.
Varhaishoidon hoitovelka kasvaa
Metsäkeskuksen tilastot osoittavat, että metsän varhaishoidossa on edelleen merkittävä hoitovelka. Varhaishoitoja on tehty Suomessa viime vuosina n 40–50 000 ha vuodessa, kun tarve olisi noin 70–80 000 ha vuodessa.
Ilpon vinkit
HAVAINNOI: Metsässä liikkuessa näkee sen kehityksen ja oppii ajan kanssa havainnoimaan kasvupaikkaa. Jos esimerkiksi kuuselle istutetulle alalle nousee luontaista mäntyä kuivemmissa kohdissa, voi olla viisasta antaa luonnon ohjata ja suosia mäntyä niissä paikoissa. Samalla rakennetaan hallittua sekametsäisyyttä. Esimerkiksi siemensyntyistä rauduskoivua voi jättää aukkopaikkoihin, kunhan vältetään selvästi etukasvuiset havupuun latvustoa piiskaavat yksilöt.
AJANKOHTA: Yleensä 4–6 vuotta uudistamisesta, mutta tärkeintä on, että taimikon perkaus tehdään. Työn voi tehdä itse tai ostaa ostopalveluna.
VÄLINEET: Raivausinnon ehdoton hidastaja on huonot välineet ja tylsä terä – panosta raivaussahaan, hyviin kantovaljaisiin ja teräviin teriin.
HYÖTYLIIKUNTA: Parhaimmillaan raivaustyö on hyvää hyötyliikuntaa ja erinomainen pitkäkestoinen peruskuntolenkki. Ilpon ranteessa kulkeva urheilukello kertoo työn liikunnallisen hyödyn konkreettisesti: energiankulutus on usein jopa kolminkertainen tavanomaiseen päivittäiseen kulutukseen verrattuna.