PEFC – Suosi sekapuustoa, lisää säästöpuuta

Uudet ohjeet: Suosi sekapuustoa, turvaa tiheiköt   

 

Puutuotteiden kyljessä kulkeva PEFC-merkki kertoo, että puu on kasvanut hyvin hoidetussa metsässä. Etenkin metsänhoitotöitä itse tekevän metsänomistajan on tunnettava PEFC-metsäsertifioinnin uudet vaatimukset.

 

Yli 20 vuotta Suomessa käytetty metsäsertifiointi PEFC koki päivityksen vuoden alussa. Muutokset tuovat uusia ohjeita metsänhoitoon, joita sertifioiduilla kiinteistöillä tulee noudattaa. PEFC:n alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutuksesta Suomessa vastaa voittoa tavoittelematon Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry.  Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Nyström muistuttaa, että vaikka uudistukset painottuvat ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen metsänhoitotöissä, PEFC:n vaatimukset koskevat ekologisuuden lisäksi kaikkia muitakin kestävyyden osa-alueita. Mukana on esimerkiksi vaatimuksia, jotka liittyvät metsien hoidon sosiaaliseen kestävyyteen ja näin muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Nyström korostaa, että metsäsertifiointi on työkalu hyvien käytäntöjen edistämiseen metsien hoidossa ja käytössä.

—Kyseessä on markkina-, ei suojelulähtöinen mekanismi. Sillä ei pyritä estämään metsätalouden toimenpiteitä, vaan sen avulla edistetään tiedon jakamista ja toiminnan jatkuvaa parantamista.

Päivitys viiden vuoden välein

 

Kun metsälakia uudistetaan lähtökohtaisesti harvakseltaan, PEFC-metsäsertifioinnin ohjeet metsänhoitoon päivittyvät tiuhemmin, viiden vuoden välein. Tällä halutaan varmistaa, että lisääntyvä tutkimustieto on hyödynnettävissä metsänhoidon ohjeisiin.

Vapaaehtoinen metsäsertifiointi ei korvaa lakeja vaan täydentää niiden vaatimuksia, Nyström sanoo.

—Lain säätämät vaatimukset asettavat metsien hoitoon perustason. Metsäsertifiointi tuo sen päälle laajassa yhteistyössä sovittuja lisävaatimuksia, joilla kestävyyttä metsissä edistetään. Metsien sertifiointivaatimukset kehittyvät jatkuvasti ajassa.

 

Metsänomistaja vastaa itse…

Vuoden alussa voimaan astuneet päivitykset ovat neljäs kerta, kun kansallisia PEFC-vaatimuksia Suomessa uudistetaan.

Uusien ohjeiden mukaan muun muassa tiheikköjä tulee säilyttää entistä enemmän ja suosia sekapuustoisuutta. Hakkuualueille tulee jättää aiempaa enemmän sekä eläviä että kuolleita säästöpuita. Säästöpuiden on myös oltava aiempaa järeämpiä.

Mikäli hakkuukohteella ei ole valmiiksi riittävästi lahopuuta, tulee sinne tehdä tekopökkelöitä.

Myös vesistöjä suojelevia määräyksiä tiukennettiin.

Nyström sanoo, että PEFC-metsäsertifiointiin kuuluvilla tiloilla metsänomistajan on tilattava metsänhoidon työt toimijoilta, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan samoja ohjeita.

—Esimerkiksi puuta korjaavat tai taimikonhoito- ja maanmuokkauspalvelua tarjoavat toimijat vastaavat omalta osaltaan siitä, että metsissä toimitaan sertifiointivaatimusten mukaisesti. Omatoimisesti tekemiensä metsätöiden osalta metsänomistaja vastaa vaatimusten toteutumisesta itse.

 

…tai Keitele Forestin avulla

 

Keitele Forestin hankintapäällikkö Kalle Kyllönen vahvistaa, että metsäsertifikaatilla on painoarvoa puun jalostajalle.

─Lähtökohta on, että ostamme puumme sertifioiduilta tiloilta. Kyse on isossa kuvassa globaalista asiasta ja siitä, että sertifikaatin myötä koko puunhankintaketju metsänomistajasta lähtien sitoutuu kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, hän sanoo.

Suurin osa suomalaisista metsätiloista kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin. Keitele Forest tarkastaa kunkin tilan tilanteen, kun puukauppoja tehdään.

─Jos tila ei vielä kuulu sertifiointiin, metsänomistaja voi liittyä ilmaiseksi Keitele Forestin PEFC-ryhmään. Nykyiset PEFC-vaatimukset ovat voimassa viisi vuotta seuraavaan päivitykseen eli vuoteen 2027 asti. Tämän jälkeen sertifiointi tulee metsänomistajan niin halutessa uusia, Kyllönen sanoo.

Uusien vaatimusten myötä metsäalan tulee seurata omaa toimintaansa aiempaa tarkemmin. Olennaisena vaatimuksena on toimijoiden oma, sisäinen arviointi.

—Tähän Keitele Forest on valmistautunut kehittämällä puhelinsovelluksen toimihenkilöiden tekemiä tarkastuksia varten. Sovelluksella keräämme työlajikohtaisten tarkastusten tulokset reaaliaikaisesti. Tämä on erinomainen uudistus korjuun laadun ja ympäristöasioiden seurantaa sekä johtamista varten, Kyllönen sanoo.

****

 

Vinkki! Tutustu metsäsertifioinnin ohjeisiin verkossa!

 Osoitteessa kestavametsa.fi/sertiseriffi pääset tutustumaan verkkokoulutukseen PEFC-metsäsertifoinnin uusista vaatimuksista. Aiemmin maksullinen koulutus on nyt kaikille maksuton.

 

****

Info: Yli 20 vuotta metsäsertifiointia Suomessa

 

Metsäsertifiointi kehitettiin ensin tropiikkiin todentamaan kestävää metsätaloutta. Pian ajatusmalli levisi Eurooppaan. Suomeen ensimmäinen kansallinen sertifiointijärjestelmä valmistui vuonna 1998.

Metsäsertifiointi syntyi markkinoiden tarpeesta. Sillä halutaan osoittaa puutuotteiden ostajalle, että tuotteessa käytetty puumateriaali on peräisin kestävällä tavalla hoidetuista metsistä.

Metsäsertifiointi on siihen vapaaehtoisesti sitoutuville metsänomistajille ja heille palveluita tarjoaville toimijoille, esimerkiksi puuta jalostaville yrityksille, keino osoittaa oman toimintansa vastuullisuutta.

Maailmanlaajuisesti tunnetuimmat metsäsertifiointijärjestelmät ovat Suomessakin käytetyt PEFC ja FSC sekä pohjoisamerikkalainen SFI. Suomen talousmetsistä yli 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja kymmenen prosenttia FSC-sertifioituja. Osa metsätiloista on sertifioitu kummankin järjestelmän mukaan. Koko maailman metsistä on sertifioitu 13 prosenttia.

Suomessa käytetty PEFC-metsäsertifiointi kattaa kymmeniä ohjeita tai vaatimuksia. Ne liittyvät paitsi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, myös muun muassa puuston terveydestä huolehtimiseen, harmaan talouden kitkemiseen, metsätaloudessa työskentelevien työhyvinvointiin ja turvallisuutteen sekä metsien virkistyskäyttöön.

—-

 

PEFC-metsäsertifiointi on osa Keitele Groupin laatutyötä

Kaikki Keitele Groupin tuotteet PEFC-sertifioituja, sanoo Keitele Forestin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro.

 

Suomalaisille puutuotteille metsäsertifioinnilla on erityisen suuri merkitys, sillä suurin osa Suomessa valmistetuista tuotteista myydään ulkomaille.

 

—Ulkomaisilla asiakkailla on harvoin mahdollisuutta tutustua suomalaiseen metsätalouteen, jonka pohjana ovat suurimmaksi osaksi perheiden omistamat metsät. Sertifioinnilla halutaan osoittaa, että puumateriaali on peräisin kestävällä tavalla hoidetuista metsistä, sanoo Keitele Forestin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro.

Keitele Forest Oy:n metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro

 

Hän vertaa metsäsertifiointia laatujärjestelmiin, joita käytetään yleisesti teollisuudessa ja muualla yhteiskunnassa. Niissä ulkopuolinen taho tarkastaa, että käytännön työ tehdään laatujärjestelmässä sovitulla tavalla.

 

—Myös metsäsertifioinnissa ulkoinen ja metsätalouden toimijoista riippumaton taho tarkastaa toimintaa vuosittain. Jos tarkastuksissa ilmenee laatuvirheitä, niihin puututaan ja ne korjataan, kuten jatkuvan parantamisen periaatteisiin kuuluu.

 

Nykyisenkaltaista sertifiointijärjestelmää on käytetty Suomessa yli 20 vuotta. Tänä aikana suomalaisen metsätalouden vastuullisuus on kehittynyt paljon, Pentinpuro sanoo.

—Sertifiointi kattaa yli 90 prosenttia talousmetsien pinta-alasta. Metsänomistajat ovat näin vapaaehtoisesti edistäneet luonnon monimuotoisuutta, vesien suojelua, työturvallisuutta ja muita kestävän metsätalouden asioita. Tästä merkittävästä suuri kiitos kaikille sertifiointiin osallistuville metsänomistajille.

Pentinpuro sanoo, että sitoutuminen PEFC-järjestelmään tarkoittaa Keitele Groupille tuhansien tuntien työpanosta laadun kehittämiseen niin oman talon sisällä kuin alihankkijoiden verkostossa.

Sitoutuminen kasvaa vuoden vaihteessa voimaan tulleiden uusien vaatimusten myötä, sillä ne lisäävät oleellisesti metsäalan toimijoiden omavalvontaa.

—Laadun tarkkailu ja tarkastukset ovat entistä enemmän osa jokapäiväistä toimintaamme, Pentinpuro sanoo.

Sitoutuminen näkyy myös koulutuksissa. Vuoden alussa uudistetut vaatimukset on ajettu sisään Keitele Forestin arkeen erillisellä sertiseriffikoulutuksella.

—Meillä on omassa henkilökunnassa ja alihankkijaverkostossa yli 250 henkilöä, jotka ovat jo suorittaneet uusien vaatimuksien mukaisen koulutuksen.