Neljä neuvoa metsätilan hoitoon
Uusi tai vanha metsänomistaja: Neljä neuvoa metsätilan hoitoon
Mitä metsätilan arkeen kuuluukaan? Katso tiiviit vinkkimme metsän omistamiseen.
- Tutustu metsääsi
Presidentti Paasikivi opetti aikoinaan, kuinka ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.
Sama pätee metsätilan hoitoon.
Kun tunnet tilasi – sen rajat, puuston sekä arvokkaat luontokohteet – voit tilasi toimitusjohtajana hoitaa metsää omien arvojesi mukaisesti joko itse tai ammattilaisten avulla.
Kaikille metsänomistajille ilmainen metsään.fi -verkkopalvelu on erinomainen tapa saada yleiskatsaus omasta tilasta. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama palvelu
tarjoaa kokonaiskuvan oman tilasi puusto- ja luontotiedoista sekä toimenpide-ehdotuksia seuraaville viidelle vuodelle.
Sivustolla voit välittää viranomaisille metsänkäyttö- ja hirvivahinkoilmoituksen sekä tukihakemuksia. Palvelusta voit myös etsiä tekijöitä ja pyytää tarjouksia metsänhoitotöihin.
Moni hankkii metsäammattilaisen tekemän, omalle tilalle räätälöidyn metsäsuunnitelman. Suunnitelma peilaa metsänomistajan omia tarpeita sekä toiveita ja kokoaa ohjeistuksen siitä, mitkä metsänhoitotyöt ovat minäkin vuonna ajankohtaisia.
Metsäsuunnitelma on sitä käytännöllisempi, mitä suuremmasta tilasta on kyse, mitä harvemmin siellä käyt tai mitä suuremmalla porukalla hoidatte tilan asioita. Hyvin dokumentoidun suunnitelman avulla osakkaat voivat helpommin pitää kokouksia tilan asioista, vaikka olisivat pitkienkin matkojen päässä toisistaan.
- Tuotto syntyy taimikosta
Etenkin jos toivot tilaltasi puunmyyntieuroja, pidä huolta taimikoista. Taimikonhoito on metsän kasvatusketjun tärkein lenkki, joka ryydittää metsikön tuottoa kiertoajan loppuun asti.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Miina sanoo, että taimikonhoidon jälkeisissä hakkuissa hyvin hoidettu tuoreen kangasmetsän kuusitaimikko tuo 50 prosenttia enemmän euroja metsänomistajan tilille hoitamattomaan taimikkoon verrattuna. Männiköissä ero voi olla jopa 80 prosenttia.
─ Ajallaan tehdyt metsänhoitotyöt voivat kokonaisuutena tuoda tuplatuoton huonosti hoidettuun tilaan verrattuna. Taimikonhoitoon sijoitettu 400-600 euron hehtaarikustannus antaa 4-6 prosentin koron, mikä on vähintäänkin kohtuullista metsäinvestoinnille.
Miina korostaa, että hoitamatta jäänyt tai liian myöhään hoidettu rääseikkö ei kiinnosta leimikoiden ostajia.
─ Jo ensiharvennuskohteilta pitää löytyä riittävän paljon tarpeeksi järeitä runkoja. Kohteet, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty, eivät ostajia houkuttele.
- Jätä pois turha työ
Luonnonvoimia vastaan ei kannata taistella. Siksi puuntuotannon työpanosta on harvoin järkevää kohdentaa sinne, missä lähtökohdat puiden hyvälle kasvulle ovat kehnot.
Puuntuotannon kannalta heikot kohteet ovat kuitenkin usein arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle. Joissakin tapauksissa metsänomistaja voi myydä tai vuokrata monimuotoisuudelle arvokkaita alueitaan ja saada niistä tuloa.
Luonto kiittää, kun taimikon perkaamisen yhteydessä jätetään kasvamaan puuntuotannon kannalta vähempiarvoisia puita kuten pihlajia, raitoja, pajuja ja haapaa. Samalla metsänomistaja säästyy turhalta raivaamistyöltä.
—Luonnonhoito on osa puuntuotantoa. Oman tilan tietyissä osissa voi korostaa eritoten puuntuotantoa ja toisissa osissa luonnonhoitoa. Joitakin kohtia voi jättää kehittymään kokonaan ilman toimenpiteitä, sanoo metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta.
Hän sanoo, että suurimmalle osalle metsänomistajista on tärkeää jättää metsä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin miten sen itse on saanut.
—Tätä tavoitetta on syytä tarkastella myös luonnon näkökulmasta: Onko metsä monimuotoisempaa siitä luopuessani kuin sen saadessani? Onko esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle tärkeää järeää lahopuuta enemmän?
- Tie turvaa menekkiä
Ilmaston ja kaluston muutokset ovat viime vuosina ravistelleet puukuljetuksia metsästä tehtaalle.
─ Rekat ovat 1980-luvulta kasvaneet 48 tonnista 76 tonniin. Kun talvet ovat lyhentyneet, yhä useampi leimikko korjataan sulan maan aikana, sanoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäteiden kunto korostuukin entistä enemmän puukauppaneuvotteluissa. Kun teollisuudella on pula kelirikkoaikaankin korjattavista kohteista, niistä myös maksetaan enemmän.
─ Kaupat voivat pahimmillaan peruuntua, jos tieyhteydet eivät toimi. Toisaalta tilan leimikot houkuttavat ostajia ja puulle voi saada lisähintaa, kun metsätiet ovat kunnossa, hän sanoo.
Metsätien tekeminen toki maksaa. Mutta kululaskelmat voivat myös yllättää myönteisesti.
─ Tukien ja verovähennysten jälkeen metsänomistajan maksettavaksi jää useimmiten 30-50 prosenttia verottomasta kokonaiskustannuksesta.
—–