Havulatvan ja Keiteleen yhteistyö vauhdittaa metsien kasvua
Metsänlannoitus on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä metsän kasvua ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Oikein kohdennettuna se lisää erityisesti arvokkaan tukkipuun määrää, lyhentää kiertoaikoja ja parantaa metsän elinvoimaa. Kuva: Akseli Muraja
Elinvoimaisesta metsästä hyötyy koko arvoketju
Keitele tarjoaa jatkossa metsänlannoituspalvelua yhteistyössä Havulatva Oy:n kanssa. Havulatva on valtakunnallisesti toimiva yritys, joka keskittyy metsien hiilensidonnan lisäämiseen ja tarjoaa mm. metsänlannoituspalveluja. Havulatvan yrittäjä Samuli Kallion mukaan metsänlannoitus on helppo ja vaikuttava tapa nostaa metsän tuottavuutta. Suomen metsissä on runsaasti hyödyntämätöntä lannoituspotentiaalia.
”Kasvatushakkuita tehdään karkeasti 500 000 ha vuosittain. Jos tuosta olisi noin puolet lannoitettavaa, niin voisimme moninkertaistaa lannoituspinta-alat”, Kallio avaa.
Keväällä 2026 käynnistyneessä yhteistyössä metsänomistajille avautuu mahdollisuus hyödyntää Havulatvan metsänlannoitusosaamista luontevana osana Keiteleen puukaupan ja metsänhoidon kokonaisuutta. Kun lannoitus kytketään osaksi metsänhoidon suunnittelua, hyöty realisoituu kaikille osapuolille: metsänomistajalle kasvavina puukauppatuloina, Keiteleen sahoille järeänä tukkipuuna sekä kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille laadukkaana puuraaka-aineena.
Tuhkalannoituksen vaikutus rämemännikössä. Kun metsän kasvuun panostetaan oikeaan aikaan, tulos näkyy rungossa ja vuosirenkaissa. Tämän Keiteleen metsäasiantuntija Ari Sirviö on todennut myös omassa metsässään. Kuva: Ari Sirviö.
Metsän tarpeisiin yksilöidyt vaihtoehdot
Käytännössä lannoitukset jaetaan kasvatus- ja terveyslannoituksiin:
- Kasvatuslannoitus on kangasmetsiin suunnattu lannoitus, jonka tavoitteena on kiihdyttää puuston kasvua silloin, kun kasvua rajoittaa typen puute. Kasvatuslannoitus soveltuu erityisesti hoidettuihin, havupuuvaltaisiin männiköihin ja kuusikoihin, joissa puuston laatu on jo hyvä ja tavoitteena on lisätä arvokkaan tukkipuun määrää. Oikein ajoitettuna kasvatuslannoitus vapauttaa puuston kasvupotentiaalin useiksi kasvukausiksi ja parantaa metsän tuottavuutta merkittävästi.
- Tuhkalannoitus on turvemaille tehtävä terveyslannoitus, jolla korjataan erityisesti fosforin ja kaliumin puutetta. Ojitetuilla turvemailla typpeä on yleensä riittävästi, mutta puuston kasvu jää vajaaksi ravinne-epätasapainon vuoksi. Tuhkalannoitus tasapainottaa maaperän ravinnetilaa ja mahdollistaa turpeessa olevan typen tehokkaamman hyödyntämisen, mikä parantaa puuston kasvua ja elinvoimaa pitkäksi aikaa. Oikeilla kohteilla tuhkalannoituksen vaikutus voi kestää vuosikymmeniä.
- Boorilannoitus on nuoriin metsiin suunnattu terveyslannoitus, jonka päätavoitteena on varmistaa tukkipuun hyvä laatu. Boorin puute aiheuttaa vakavia kasvuhäiriöitä, kuten latvanvaihtoja ja poikaoksia, jotka heikentävät rungon laatua pysyvästi. Boorilannoitus kannattaa tehdä mieluummin ennakoivasti kuin vasta näkyvien oireiden ilmetessä, sillä varhaisessa vaiheessa tehty lannoitus turvaa suoran rungon kehityksen ja parantaa puuston elinvoimaa pitkällä aikavälillä.
Esimerkiksi kasvatuslannoituksella voidaan Keiteleen metsäasiantuntija ja pitkän linjan metsänomistaja Ari Sirviön mukaan saavuttaa merkittävä lisäkasvu:
“Kangasmailla yhdellä lannoituskerralla voidaan saada noin 15–20 kuutiometriä lisäkasvua hehtaarille. Kasvun kohdistuessa lähes kokonaan tukkipuuhun, sen arvon voi laskea suoraan euroiksi.”
Sirviö lisää, että turvemailla vaikutus voi olla vieläkin huomattavampi:
“Parhaimmillaan tuhkalannoitus muuttaa heikosti kasvavan turvemaan tuottavaksi metsämaaksi. Se on lähes sama kuin ostaisi lisää metsää – mutta omille maille.”
Lannoituksessa ympäristöasiat ovat hyvin huomioituina. Kallion mukaan lannoitukset suunnitellaan aina kohdekohtaisesti vesistöt, pienvedet ja sertifioinnit huomioiden, eikä lannoitusta tehdä pohjavesialueille. Käytettävät ravinteet ja niiden määrä valitaan niin, että ne pysyvät siellä missä pitää – puuston käytössä.
Sijoitus omaan metsään
Moni metsänomistaja pohtii luonnollisesti riskejä ja investointien kannattavuutta. Kallio vertaa lannoitusta sijoitukseen:
“Lannoitus on tietyllä tavalla sijoitustuote. Siinä sijoitetaan omaan olemassa olevaan metsään, ja riski on usein pienempi kuin uuden metsäpalstan ostamisessa.”
Kulut ovat metsätaloudessa verovähennyskelpoisia, ja terveyslannoituksiin on mahdollista saada valtion Metka-tukea.
Sirviö nostaa esiin myös sukupolvenvaihdosnäkökulman:
”Moni haluaa jättää metsät mahdollisimman kasvavana tulevalle sukupolvelle. Käytännössä kun edellinen sukupolvi lannoittaa ja saa verovähennyksen, pääsee tuleva sukupolvi suunnittelemaan hakkuun ja realisoimaan.”
Lannoitusten keskimääräiset kulut:
Typpilannoitus n. 420–500 €/ha riippuen lannoitteesta sekä levitystavasta. Tuhkalannoitus maalevityksenä n. 430–500 €/ha riippuen kohteesta. Kopterituhkan hinta määräytyy aina kohteen mukaan. Boorilannoituksen kulut n. 220 – 280 €/ha (kaikki hinnat +alv)
Lannoitus metsänhoidon rutiiniksi
Metsänomistajien keskuudessa kiinnostus metsänlannoitusta kohtaan on kasvavaa. Sirviö sekä Kallio toivovat, että metsänlannoitus nähtäisiin jatkossa yhtä luonnollisena osana metsänhoitoa kuin esimerkiksi istutus tai taimikonhoito.
“Lannoitus ei ole erikoistoimenpide, vaan normaali metsänhoitotyö, joka kannattaa tehdä oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan,” Sirviö tiivistää.
Kallio painottaa lannoituksen oikea-aikaisuutta:
“Jos metsä on kesäkorjuukelpoinen ja harvennettu, se on usein myös hyvä lannoituskohde. Se kertoo, että puun laatu ja kasvupotentiaali ovat kunnossa.”
Metsänlannoitus suunnitellaan aina kohdekohtaisesti ja yksilöllisesti juuri kyseisen metsän lähtökohdat, kasvupaikka ja metsänomistajan tavoitteet huomioiden.
Kiinnostuitko metsänlannoituksesta? Ota yhteyttä Havulatvaan täyttämällä yhteydenottolomake.