Läheltä puulla on lyhyt matka

Metsänomistaja Mikko Suopanki arvostaa paikallista puukauppakumppania ja hoitaa puukaupat mielellään Keitele Groupin metsäasiantuntija Niko Suopajärven kanssa.

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi

Helmikuun loppuisena arkipäivänä kaartaa Keitele Groupin metsäasiantuntija Niko Suopajärvi autonsa pihaan Kemijärven Javaruksen kylällä. Suopajärven auton peräkärryssä on moottorikelkka, sillä hän on aikeissa lähteä maastoon metsänomistaja Mikko Suopangin kanssa tämän harvennushakkuupalstan tuloksia katsastamaan.

Niko Suopajärvellä on mukanaan tuliaisia. Paketista paljastuu moottorikelkan kaasari, jonka Mikko Suopanki aikoo vaihtaa nuorisokelkkaan hajonneen tilalle. Hajonnut kaasari on tullut puheeksi maastokäynnin sopimisen yhteydessä. Suopajärvi on luvannut tuoda uuden kaasarin kaupungista mukanaan. Molempien lapset ovat samaa ikäluokkaa ja lapsille moottorikelkat ovat nyt kova juttu.

”Kelkoilla pärrätään pitkin maita. Jokin kelkoista on aina hajalla ja niitä saa aina korjailla”, Suopajärvi naurahtaa. Suopanki nyökyttelee vieressä samaa tilannetta.

Keitele Groupin metsäasiantuntija Suopajärvi ja metsänomistaja Suopanki ovat päässeet hyviksi tutuiksi, sillä he ovat tehneet yhdessä onnistunutta puukauppaa noin viiden vuoden ajan. Keitele Groupin Kemijärven sahalle Lapissa puuta ostava Suopajärvi pyörittää puukaupoissa läpi koko ostoprosessin.

”Teen kilpailukykyiset tarjoukset, ostan puut, suunnittelen ja toteutan hakkuun ja kuljetutan puut pois palstalta. Koko puukaupan palvelu ja tieto tulee meiltä täällä Lapissa yhden numeron takaa”, Suopajärvi luettelee.

”Metsänomistajan näkökulmasta tällainen tapa toimia on helppoa. Riittää, että soitan Nikolle, niin homma lähtee käyntiin”, Mikko Suopanki lisää.

 

Pohjoisen puunhankinta-alueella vaikuttava metsäasiantuntija Niko Suopajärvi ja metsänomistaja Mikko Suopanki

Keiteleen metsäasiantuntija Niko Suopajärvi ja metsänomistaja Mikko Suopanki

 

Mikä luvataan, se myös pidetään

 

Kemijärveläinen Mikko Suopanki teetti viime talvena Keitele Groupilla noin 15 hehtaarin harvennushakkuun. Harvennuksessa saatiin melko isoa mäntypuuta Keitele Groupin sahalle. Harvennusalueelle tehtiin uudistushakkuu viimeksi 1970-luvulla.

”Tämän metsäpalstan ympärillä olevat metsät harvennettiin vuonna 2011. Nyt on hauska nähdä, paljonko tavaraa on tullut 15 vuodessa”, Niko Suopajärvi viittaa hänen ja Suopangin suunnittelemaan maastokatselmukseen, jonka vuoksi Suopajärvi on tullut kylään Javaruksen maisemiin.

Niko Suopajärvi tietää, että hyvä tuttavuus metsäomistajan kanssa vie pitkälle, mutta enemmänkin tarvitaan. Metsänomistajat ovat tänä päivänä laatutietoisia asiakkaita, joille palvelu pitää olla heidän metsänsä arvoista.

Keitele Group korostaakin puukaupassaan tarkkaa katkontaa, joka takaa monipuoliset tukkimitat ja siistin korjuujäljen. Puukauppakumppanina Keitele Group korostaa palvelulupauksessaan myös helppoutta. Yritys tekee työn, ei metsänomistaja.

Kun toimitaan, niin se tehdään osaavasti ja luotettavasti: mikä luvataan, se myös pidetään. Lisäksi Keitele Group lupaa käsitellä metsänomistajan metsävarallisuutta kuin omaansa.

”Vaikka kilpailukykyiset hinnat ovat tärkeitä, eivät metsänomistajat tee meidän kanssamme kauppaa pelkän rahan takia. He haluavat pitää metsänsä hyvässä kunnossa tuleville polville. Sanotaanhan, että metsät ja maat ovat meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta”, Suopajärvi sanoo.

Puukauppa-asiakkaana Mikko Suopanki on Suopajärven mukaan metsänomistaja, jolla on keskivertoa enemmän metsää. Suopajärven mielestä Suopanki on aktiivinen, tuntee metsänsä ja ajattelee tulevaisuuteen.

”Kun Mikon kanssa asioi, niin tietää, että jatkoa aina seuraa.”

 

Ympäristö myös mielessä

 

Mikko Suopangin metsien puusta suurin osa menee Keitele Groupille, mutta hän pyytää tarjoukset myös muilta toimijoilta. Suopanki arvostaa sitä, että puumarkkinat ovat tänä päivänä avoimemmat. Silloin ei tule tunnetta, että metsäkaupassa viilattaisiin linssiin.

Suopanki on tyytyväinen myös siihen, että Keitele Groupin Niko Suopajärvi ei ota nokkiinsa, vaikka joskus häviäisikin puukaupassa tarjouskilpailun.

”Tosin pelkkä hinta ei riitä puukauppojen syntymiseen. Monesti jälki ratkaisee eli miten metsä katkotaan ja mitä hakkuuseen kuuluu. Minulle paikallisuus on tärkeä tekijä ja se, että metsäkauppaketjun ihmiset ovat tuttuja”, Suopanki kertoo.

Hän lisää, että nykyään ympäristöasioiden korostuessa on myös puun kuljetuksen miettiminen tärkeää.

”Kun metsänomistajan myymät puut käsitellään paikallisesti, niin puulla on lyhyt kuljetusmatka. Sehän säästää ympäristöä.”

Keitele Group käyttää Kemijärvellä mäntyä puuraaka-aineena noin 650 000 kuutiota per vuosi. Kemijärvellä saha tuottaa huippulaadukkaita puutuotteita vaativaan puurakentamiseen. Tehdas on Itä-Lapissa suuri työllistäjä. Keitele avasi huippumodernit tuotantolaitoksensa Kemijärvellä kymmenen vuotta sitten.

”Muutama metsänomistaja on sanonut suoraan, että myy puut meille, jotta saha pysyy jatkossakin Kemijärvellä. Puukauppa työllistää paikallisesti ja sen kerrannaisvaikutukset ovat isot”, Niko Suopajärvi sanoo.

 

Kesähakkuu suunnitteilla

 

Javaruksen kylällä Mikko Suopankin maatilalla nautittujen tervetuliaiskahvien jälkeen Niko Suopajärvi ja Suopanki sovittavat kypäränaluslakit ja kypärät päähänsä ja nykäisevät kelkat käyntiin. Vuorossa on maastokatsastus viime talvena harvennushakkuukohteena olleelle palstalle.

Palstalle pääsee talvella helpoiten juuri moottorikelkalla, sillä lunta on helmikuussa runsaasti Kemijärven korkeudella.

Tällä kertaa he aikovat katsella palstaa vain lumenpinnan tasolla. Suopangin metsäpalsta rajautuu Puolustusvoimien Rovajärven harjoitusalueeseen, joten dronen lennättämiselle olisi pitänyt hakea lupa Puolustusvoimilta. Perillä palstalla odottaa silminnähden hyvin hoidettu metsä.

”Harvennusjälkiä ei näin talvella oikein näe, mutta tässä sitä töitä tehtiin. Koivut otin omaan käyttöön”, Suopanki piirtää kädellään laajaa kaarta.

Suopangilla on jo uusia suunnitelmia meneillään metsiensä suhteen. Seuraava kohde on kesähakkuu. Sitä varten hakattiin valmiiksi tielinja, johon Suopanki teki metsäautotien, sillä alue oli kaukana olemassa olevista väylistä.

”Metsäautotien teossa pärjättiin hyvin vähillä puustotappioilla, kun kuljettiin vanhoja linjoja”.