Sukutilan metsänomistaminen – juuret perinteissä, katse tulevaisuudessa
Artikkeli on julkaistu Keiteleen asiakas- ja sidosryhmälehdessä 1-2025
Tulilan tilalla metsänomistus on enemmän kuin taloudellinen investointi – se on osa Tulilan perheen historiaa ja tulevaisuutta. Metsä tarjoaa tuottoa, virkistystä ja yhdessäolon hetkiä. Hoitotoimet tehdään suunnitelmallisesti, samalla kun tuleva sukupolvi kasvaa metsänhoidon arkeen osallistumalla ja oppimalla käytännön kautta.
Talousmetsän tuottoa sukupolvien kokemuksella
Tulilan tila sijaitsee Vesannon Niiniveden Tiitilänkylässä, ja Antti Tulilan suku on asunut siellä jo 1850-luvulta lähtien. Vuosikymmenten aikana tilalla on viljelty, pidetty karjaa ja harjoitettu matkailutoimintaa. Metsä on pysynyt vuosien varrella keskiössä – tärkeänä ja olennaisena osana tilan arkea.
Antille periytynyt metsätila on ollut aktiivisessa hoidossa jo hänen isänsä aikana.
”Isän harrastukset olivat järvellä ja metsässä. Hän tiesi metsästä varmaan jokaisen puun”, Antti kertoo hymyillen.
Antti työskentelee Leppävirran kunnan yritysasiantuntijana ja hänen vaimonsa Sari Tulila toimii projektipäällikkönä maaseudun kehitystä vauhdittavassa Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:ssä. Vaikka päätyöt ovat tilan ulkopuolella, maaseutuyrittäjyys elää vahvasti metsän kautta. Metsätilakokonaisuuden pinta-ala 130 hehtaaria ja päätöksentekoa ohjaa talousmetsänäkökulma. Tavoitteena on siis optimoida metsästä saatava tuotto.
Metsänhoito on vuosien saatossa koneellistunut, mikä on mahdollistanut esimerkiksi suuremmat kuviokoot ja tehokkuuden lisäämisen. Vuonna 1989 metsässä oli noin 15 000 kiintokuutiometriä puuta, ja sen kehitysjakauma oli optimaalinen. Hakkuita on tehty vuosien varrella tasaisesti, samalla metsän uudistaminen ja monimuotoisuus huomioiden.
”Tuosta ajasta tähän päivään olemme hakanneet 30 000 kiintokuutiometriä puuta. Tällä hetkellä kiintopuun määrä on sama kuin lähtötilanteessa – 15 000. Kun aikaa on riittävästi, motteja kertyy pieniltäkin pinta-aloilta yllättävän paljon ja samalla metsä kasvaa”, Antti pohtii.
Metsästä mahdollisuuksia ja alueellista elinvoimaa
Puukauppatilit ovat vuosien varrella mahdollistaneet monia perheelle merkityksellisiä asioita, kuten lasten harrastustoimintaa. Tulilat tekevät metsänhoidolliset ratkaisut talousnäkökulmasta, mutta metsällä on heille muutenkin tärkeä merkitys. Perheellä on myös metsäalueita, joihin ei tehdä hakkuita.
”Mielestäni talousmetsäajattelu ja metsästä nauttiminen eivät sulje pois toisiaan. Vietämme paljon aikaa metsässä ja luonto on meille tärkeässä arvossa. Olen intohimoinen marjastaja ja todettakoon, että parhaat marjapaikat olen löytänyt kantojen ympäriltä”, Sari kertoo.
Tulilat nostavat esiin myös metsän roolin alueen elinvoimaisuuden tukijana: talousmetsä tarjoaa työtä paikallisille toimijoille puunkorjuusta sahalle ja puun jatkojalostukseen, vahvistaen samalla maaseudun taloudellista kestävyyttä.
Kuvassa vasemmalla Antti Tulila ja Keiteleen hankintaesimies Aki Korhonen.
Metsätilan jatkuvuus
Tulilan perhe omistaa metsää tulevaisuutta silmällä pitäen. Hoitotoimenpiteitä pyritään tekemään aktiivisesti ja ennakoiden: viimeisimpinä metsäpalstoilla on toteutettu esimerkiksi kesä- ja talviharvennuksia, ennakkoraivausta sekä varhaisperkauksia. Seuraavaksi vuorossa on muun muassa metsälannoitus.
Keiteleen hankintaesimies Aki Korhonen pitää metsälannoitusta erinomaisena investointina tulevaisuuteen:
”Lannoittaminen nopeuttaa tulevien hakkuiden toteutumista. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä pääomalle voi olla tarvetta.”
Tulilan perheen lukioikäiset lapset ovat olleet metsänhoidossa mukana pienestä pitäen. Tällä hetkellä he osallistuvat esimerkiksi raivaustöihin. Metsänomistamisesta puhutaan perheessä avoimesti, ja tietoa jaetaan yhdessä. Noin kymmenen vuoden aikajänteellä suunnitelmissa on metsätilan sukupolvenvaihdos.
”Emme halua edetä sukupolvenvaihdoksessa kiireellä. Tärkeintä on, että tuleva sukupolvi on nyt mukana metsänhoidossa. Viimeisimpänä he olivat mukana puukaupan teossa”, Antti kertoo.
”Mielestäni Tulilan perhe on osallistanut tulevaa sukupolvea metsänhoitoon erityisen hyvällä tavalla – ei painostaen, vaan sukutilan perintöön kiinnostusta herättäen”, Aki sanoo.
Lapset tulevat olemaan Tulilan tilan metsänomistajia kuudennessa polvessa. Sari muistuttaa, että metsätyötä riittää aina, mutta tärkeintä on herättää tulevassa sukupolvessa oma kipinä metsänomistamiseen.
Metsäkumppanuus Keitele Forestin kanssa
Antti on tehnyt yhteistyötä Keitele Forestin kanssa jo 30 vuoden ajan. Hän arvostaa yhtiön kanssa syntynyttä pitkäjänteistä kumppanuutta, jossa korostuvat asiantuntijuus ja työn laatu – esimerkiksi hakkuu- ja harvennustöissä:
”Metsänomistajan näkökulmasta esimerkiksi varhaisissa harvennuksissa virheille ei ole juurikaan varaa. Haluan lähettää lämpimän kiitoksen: Pellikan veljeksille 1990-luvulla ja 2000-luvun taitteessa sekä Hintikan isälle ja pojalle, jotka ovat jatkaneet työtä nyt. Kiitokset myös Vesa Myllyvirralle, joka ajaa Hintikoiden katkomat puut ajokoneella tienvarteen.”
Antin mukaan Keitele on kilpailukykyinen puun ostaja. Hinnan ohella kilpailukykyä vahvistavat myös monipuoliset katkontamitat, jotka nostavat tukkiprosenttia. Lisäksi neuvonnalla ja luottamuksella on keskeinen rooli kumppanuudessa. Perhe arvostaa asiantuntevaa apua ja sitä, että kaupantekotilanteessa vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri.