Keitele Forest -konsernin tulos 9/2019 - 8/2020

Keitele-yhtiöiden kumulatiivinen tuotantomäärä ylsi 10 miljoonaan kuutiometriin sahatavaraa ja 3 miljoonaan kuutiometriin jalostettuja puutuotteita.

TILIKAUDEN 2020 TUNNUSLUVUT

	1.9.2019 – 31.8.2020	1.9.2018 – 31.8.2019
Liikevaihto	292,0 miljoonaa euroa	268,8 miljoonaa euroa
Liikevaihdon kasvu	8,6 %	1 %
Liikevoitto	10,2 miljoonaa euroa	14,0 miljoonaa euroa
Liikevoitto	3,5 %	5,2 %
Investoinnit	24,8 miljoonaa euroa	14,9 miljoonaa euroa
Taseen loppusumma	229,9 miljoonaa euroa	236,1 miljoonaa euroa
Omavaraisuusaste	42,3 %	38,6 %

  

Keitele Forest -konsernin liikevaihto tilikaudella 2019/9 - 2020/8 oli 292 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli 3,5 prosenttia. Havusahatavaran ja puutuotteiden markkinahinnat jatkoivat laskuaan tilikauden aikana. Aikaisempien vuosien mittavien investointien myötä sahatavaran ja puutuotteiden toimitusmäärät kasvoivat 18 prosentilla, mikä yhdessä paremman kapasiteetin käyttöasteen kanssa kasvatti liikevaihtoa ja kompensoi tuotehintojen laskun negatiivisia vaikutuksia liikevoittoon.

Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta oli vahvaa, minkä ansiosta taseen loppusumma pienentyi ja omavaraisuusaste nousi 42,3 prosenttiin kasvaneista investoinneista huolimatta. Tilikaudella yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 515 henkilöä. Keitele Forest -konserni ei ole koko yhtiön historian aikana irtisanonut tai lomauttanut henkilöstöään.

Konsernin sahayhtiö Keitele Timber Oy:n kumulatiivinen sahatavaratuotanto ylitti 10.000.000 kuutiometrin rajapyykin tilikauden aikana. Keitele Wood Products Oy:n kumulatiivinen puutuotteiden toimitusmäärä saavutti 3.000.000 kuutiometriä tilikauden aikana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi konsernin emoyhtiö Keitele Forest Oy:lle Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon marraskuussa 2019.

INVESTOINNIT

Tilikaudella 2020 Keitele Forest -konsernin investoinnit olivat 24,8 miljoonaa euroa, vastaten 8,5 prosenttia liikevaihdosta. Tilikauden merkittävimmät investoinnit olivat Alajärven sahan tukkikenttä, tukkilajittelija, sahansyöttö sekä Keiteleen ja Alajärven sahojen biopolttoaineiden kuivauslaitteistot. Keitele Forest -konserni on toteuttanut viimeisen 10 vuoden aikana erittäin mittavan investointiohjelman, jonka seurauksena yhtiön liikevaihto on kolminkertaistunut.

MARKKINATILANNE & NÄKYMÄT

Koronapandemia, Keski-Euroopan laaja-alaiset metsien hyönteistuhot ja kansainvälinen epävarmuus vaikuttivat toimintaympäristöön, sahatavaran kokonaistuotantomäärä Suomessa supistui edellä mainituista syistä tilikauden aikana 10%. Näiden ulkoisten tekijöiden vaikutukset Keitele Forest -konsernin liiketoimintaan jäivät kuitenkin vähäisiksi.

Sahatavaran markkinahinnat jatkoivat tilikauden aikana laskuaan. Suomalaisen sahatavaran keskimääräiset vientihinnat laskivat katsauskauden aikana 9,0 %, männyn vientihinta laski kuusen vientihintaa jyrkemmin. Myös puutuotteiden tilastoidut vientihinnat laskivat, liimapuussa 5,0 % ja höylätavarassa 3,0 %.

Maailmanlaajuisen sahatavaran tuotantomäärän arvioidaan pienentyneen vuonna 2020 kolme prosenttia, noin 10 miljoonalla kuutiometrillä, määrä vastaa Suomen vuotuista sahatavaran tuotantomäärää. Koronapandemian negatiivisten talousvaikutusten arvioidaan pienentäneen tilapäisesti sahatavaran tuotantoa kulutusta enemmän. Sahatavaran ja puutuotteiden kulutuksen ennakoidaan kasvavan maailmantalouden elpyessä vuonna 2021, mutta jäävän 2019 vuotta alhaisemmalle tasolle. Keitele Forest -konsernin tavoitteena on kuluvalla tilikaudella kasvattaa liikevaihtoa noin 10 %.

Keski-Euroopan ennennäkemättömän laajat kuusimetsien kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamat metsätuhot ovat lisänneet raakapuun hakkuista runsaasti Keski-Euroopassa, Baltiassa ja Etelä-Ruotsissa, minkä seurauksena tukin hintataso on siellä romahtanut. Hyönteistuhojen ennakoidaan pitävän hakkuumäärät Keski-Euroopassa historiallisen korkeina useiden vuosien ajan, mikä pitää raakapuun ja sahatavaran tarjonnan Keski-Euroopassa korkealla tasolla.

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla heikentävät kilpailijamaihin nähden merkittävästi kalliimpi raaka-aineen hinta, energia ja kohonneet kuljetuskustannukset merikuljetuksissa. Myös euron vahvistuminen suhteessa Venäjän ruplaan sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollariin heikentää suomalaisen sahatavaran ja puutuotteiden hintakilpailukykyä. Sahateollisuuden kannattavuus Suomessa on heikentynyt myös valtion toimesta, mikä aiheuttaa vakavan uhkan toimialan kehittymiselle, investoinneille ja suomalaisen puun kysynnälle tulevaisuudessa.

Suomen metsäklusteri kaipaa tuekseen päivitetyn kansallisen metsäpolitiikan, jossa kärjeksi tulisi nostaa puuston vahvan kasvun tukemana metsien kestävä käyttö. Suomalainen metsätalous on kansainvälisesti tarkasteltuna ekologisesti ja sosiaalisesti edistyksellistä, kestävää ja läpinäkyvää. Suomen metsien tuottama korkealaatuinen pitkän kierron raaka-aine tulisi käyttää kasvavissa määrin rakentamisen ratkaisuihin, jotka toimivat pitkän elinkaarensa ajan hiilivarastoina. Puurakentamista edistämällä saadaan aikaan energiatehokkaita ja pienen hiilijalanjäljen omaavia rakennuksia, jotka muodostavat viihtyisiä ja kestävän kehityksen mukaisia asuin- ja työympäristöjä. Suomalaisten metsien kestävä hyödyntäminen on osa maailmanlaajuista ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa!

Lisätietoja: 

Ilkka Kylävainio 
Hallituksen puheenjohtaja 
puhelin 020 7469 200 
matkapuhelin 0400 375 009 
sähköposti ilkka.kylavainio@keitelegroup.fi